Pami Karvonen löysi Siuntiosta positiivisen tylsyyden vaikutuksen
Pyhän Pietarin kirkon porteilla seisoo vastassa leveästi hymyilevä Pami Karvonen. Tämä monitaituri on Siuntion kanttori ja todellinen tapahtumien ideanikkari, kiertuepianisti, monimuusikko, kuoronjohtaja, Siuntion viininviljely ry:n puheenjohtaja ja innokas kalamies.
Kysyttäessä mistä Pami ammentaa kaiken energiansa ja ideansa, nostaa hän esille Siuntiossa asuvat ihmiset ja positiivisen tylsyyden: – Olen huomannut, että ne ihmiset jotka tänne muuttavat, ovat luonteeltaan tietynlaisia eränkävijöitä. He eivät pelkää tarttua toimeen ja saada asioita toteutumaan. Täällä ollaan käytännön viisaita ja yhteisöllisiä. Heistä huokuva energia on yksi minun inspiraation lähteistäni, kertoo Pami.
Toinen asia, josta Pami ammentaa paljon, on positiivinen tylsyys. Se on tila jossa on aikaa ajatella kun on rentoutunut, levännyt ja pysähtynyt hetkeen.
– Esimerkiksi vuonna 2000 alkunsa saanut musiikkijuhla Lux Musicaen ajatus syntyi, kun olin yksin täällä kirkossa, marraskuun pimeydessä. Kynttilät olivat päällä, ja täällä oli äärimmäisen kaunista. Se positiivisen tylsyyden hetki, auttoi luomaan tapahtuman, johon yhdistyy sama rauha, äänimaailma ja kirkon kauneus. Tapahtumia ei varmaan olisi, ellei minulla olisi ollut mahdollisuutta työni ohessa levätä ja käyttää aikaa ideointiin. Lepää kirkossa -konsepti ja tuleva Meidän kaikkien urkujuhla ovat saaneet alkunsa samanlaisesta positiivisen tylsyyden hetkestä.
Pami on todellinen tulisielu, innokas asioiden alkuunpanija ja toteuttaja. Viinitila on yksi esimerkki siitä.
***
Pami on tullut Siuntioon ensimmäisen kerran vuonna 1989, koska hänen vaimonsa sukua asuu paikkakunnalla. He itse kuitenkin viihtyivät monta vuotta ensin Helsingissä ennen kuin muuttivat Siuntioon.
– Muusikkona aloin kaivata enemmän ja enemmän hiljaisuutta ja se sai meidät lopulta muuttamaan tänne. Toinen syy muuttoon oli kirkko ja Siuntiossa kirkko onkin ollut kylän sydän jo kauan. On siitä mitä mieltä tahansa, niin se on kuitenkin aina ollut sivistyksen ja kulttuurin luoja maaseutuympäristössä. Siinä halusin olla mukana.
Viinitilalla kasvaa kolmea eri lajiketta: punaiset Rondo ja Zilga sekä valkoviiniin käytetty Supaga.
***
Siuntion maaseutuympäristö ja kulttuuri on Pamille tärkeä aihe. Paljon matkustaneena, hän vertaa siuntiolaista maisemaa muihin maailman arvostettuihin kulttuuriympäristöihin kuten Italiaan.
– Siuntiossa oikein tuoksuu kulttuuri. Nämä pellot muistuttavat paljon vanhaa Italiaista maaseutua – ihmisen muokkaamaa ja kauniisti maisemoitua peltomaisemaa. Ihmiset ovat asuttaneet näitä samoja sijoja jo satoja vuosia, ja sen tuntee.
Siuntiossa on tosiaan kautta aikojen viljelty maata ja kokeiltu uusia asioita. Esimerkiksi Etelä-Suomen laamanni Erik Flemingin toi Suomen ensimmäiset omenapuuntaimet Tallinnasta hänen omistamiinsa kartanoihin – Siuntiossa sijaitsevaan Suitian ja Paraisilla olevaan Kuitian kartanolinnaan. Joten Pamin vertaus Italiaan ei ole niin kaukaa haettu, sillä Siuntiossa viljellään tätä nykyä myös viiniä.
– Totta se on, vaikka ei meillä Suomen ensimmäisiä viiniköynnöksiä ole, niin kyllä aika etukenossa ollaan, nauraa Pami.
– Kirkon mailla sijaitseva viinitila sai alkunsa jo vuosia sitten. Seurakunnalla töissä olleen Antin kanssa juttelimme kerran viinistä ja kerroin hänelle omasta unelmasta perustaa joskus viinitila Siuntioon. Yksi päivä Antti tuli kertomaan, että seurakunnalla on käyttämätön maa-alue tässä lähellä. Siitä kuitenkin meni vielä kymmenen vuotta ennen kuin ensimmäiset viiniköynnökset istutettiin.
Toukokuussa 2021 koettiin viinitarhan perustus. Kaiken kaikkiaan 54 ihmistä kokoontui kirkon eteen, ja yhdessä käveltiin valmiiksi kynnetylle pellolle istuttamaan taimia. Tällä hetkellä tarhalla kasvaa noin 130 köynnöstä, ja sitä hoitaa viinitilan kanssa samaan aikaan perustettu Siuntion Viininviljelijät ry:n talkoolaiset.
– Tarkoitus on edistää yhteisöllisyyttä ja samalla tuottaa ehtoollisviiniä. Meillä kasvaa tällä hetkellä kolmea eri lajiketta: punaiset Rondo ja Zilga sekä valkoviiniin käytetty Supaga.
Haaveena on, että viinitilasta tulisi koko kylän olohuone, ja sinne sijoitettaville penkeille voisi tulla istuskelemaan ja ajattelemaan. Siten kuka tahansa voi kokea italialaisen viinitilaelämyksen aivan omilla kotinurkilla. Ihan heti ei viiniä päästä kuitenkaan maistelemaan.
– Kunnon satoon menee noin viisi vuotta istutuksesta, jotta runko on tarpeeksi vahva ja leikkaukset saadaan onnistumaan. Pitää myös toivoa, ettei taudit iske ja lajikkeet todella menestyy täällä meidän leveysasteilla. Vielä ei siis olla viiniä tilalta saatu. Rypäleitä kuitenkin kypsyy jo ihan hyvä määrä, ja niistä ollaan valmistettu muun muassa viinihyytelöä, jota on tarjottu seurakunnan tilaisuuksissa.
Tavoitteena on lisätä viiniköynnösten määrää jopa viiteensataan. Kun yhdestä kilosta rypäleitä valmistuu noin pullo viiniä ja yhdestä köynnöksestä saadaan suurin piirtein 5-6 pulloa, voi tilan tuotto nousta 3 000 pulloon viiniä.
– Viinitila sai alkunsa pienestä ideasta mutta nyt siitäkin on jo kasvamassa ihan varteenotettava kokonaisuus. Minusta Siuntion tekee mielenkiintoiseksi juuri se, että täällä samantyyppisellä yhden ihmisen idealla on tilaa kasvaa ja kehittyä. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on suositut Siuntion Keskiaikaiset Markkinat. Se sai alkunsa yhden ihmisen ideasta, ja nykyään useampia tuhansia kävijöitä tavoittava tapahtuma järjestetään pienen naisporukan voimin.
Siuntioon muuttaminen voi siis johtaa uusien ajatusten syntyyn ja toteutukseen?
– Ehdottomasti! Kannattaa tulla kokemaan Siuntion positiivisen tylsyyden vaikutukset. Sen jälkeen olet kuin toinen ihminen.
Siuntion Pyhän Pietarin kirkkoon voi saapua kokemaan positiivisen tylsyyden vaikutuksia.
***
